Elämä on oppimista

Tällä hetkellä kun kirjoitan tätä, mietin että kuinka paljon sitä on mulle elämässä tapahtunutkaan. Kuinka paljon tähän 28 ikävuoteen on mahtunut. On kyllä ollut suorastaan hurjaa mitä olen itse elämänpolullani valinnut ja mitä olen myös joutunut kokemaan.

Tänään kun istun tässä tietokoneen äärellä, minut valtaa voimakas tunne. Se tunne kertoo minulle: olet oman onnesi seppä. Tee elämästä sellaista mitä haluat siitä. Onnellisuutesi ei ole muista kiinni. Ainut ketä ja mitä voit muuttaa olet sinä itse.

Siihen olenkin keskittynyt viime aikoina. Sen sijaan, että etsisin vikoja ympäristöstä tai ihmisistä, olen ruvennut ajattelemaan että jos en ole tyytyväinen siihen mitä ympärilläni on muutan itseäni ja sitä kautta muuttuu ajatusmaailma. Ihmiset ja ympäristö ei välttämättä muutu, mutta sitten ne vaihtuu. turha jäädä johonkin kiinni mikä ei välttämättä ole sinua varten.

Olen alkanut viime aikoina pohdiskelemaan asioita aika paljonkin. Etsimään niitä vikoja ja kipukohtia juuri itsessäni. Se on jännä miten ihminen pakenee omia ajatuksiaan. Olen tehnyt sitä vuosikausia. Se on väärin. Mutta inhimmillistä. En usko olevani ainoa.

Omien tunteiden ja virheiden tutkiskelu tekee aluksi todella kipeää ja se loi minulle järisyttävää ahdistuksen tunnetta. En ole vieläkään käynyt läpi koko prosessia, enkä tiedä olenko koskaan valmis, mutta huomaan merkittävän eron henkisessä hyvinvoinnissani.

Se on ihan ok tehdä asioita väärin, tuntea voimakkaita tunteita, katua, pyytää anteeksi, nöyrtyä ja ottaa vastuu. Ja tällä en nyt siis viittaa pelkästään entisiin parisuhteisiini vaan koko elämääni. Jokainen ihminen kun itse tekee omat virheensä ja tuntee omat tunteensa elämänsä aikana ja niitä on jokaisella. Elämä on oppimista.

Olen nyt harjoittanut ns. mindfullnessia ja itsetutkiskelua. Olen päässyt eroon huimasta ahdistuneisuudesta, mutta vain pala palalta. Huomaan, että vieläkin jos joku asia menee pieleen ahdistun valtavasti. Oikeasti sen pitää mennä niin, että jos tiedät, ettet voi asiaan vaikuttaa vaan mennä vain eteenpäin ja yrittää jatkossa paremmin ja enemmän, niin se on se ratkaiseva tekijä.

”Asioista katoaa helposti murehtimisen vuoksi perspektiivi. Tästä syystä olisi tärkeää miettiä, ovatko kaikki asiat todella murehtimisen arvoisia. Osa asioista ei muutu miksikään, vaikka niitä kuinka kävisi läpi.”

Kävin viime viikolla työhaastattelussa. Pääsin kolmanteen vaiheeseen hakuprosessissa ja mietin kokonaisen viikon mitä siellä puhuinkaan, mitä jätin sanomatta ja mitä en. Olin tulla hulluksi. Niin kovin olisin halunnut päästä sinne töihin ja aloittaa elämässäni uuden suunnan. Ja loppujenlopuksi tuokin asiahan on vain siitä kiinni, että ei moni muukaan pääse heti ensiyrittämällä haluamaansa paikkaan töihin. Niinpä päätin iloita siitä, että etenin niin pitkälle siinä työnhaussa. Ja siitä oppineena ja paremmin työnhakuun valviutuneena hain tänään moneen eri paikkaan lisää. Kyllä varmasti ahkera ja motivoitunut työntekijä halutaan moneenkin paikkaan.

Elämä ei siis ole niin pikkuasioista kiinni. Kun olen aloittanut itsetutkiskelun, tajuan kuinka henkilökohtaisesti ja raskaasti olen ottanut pienetkin asiat. Ennen olin taistelija. Aion olla sitä jatkossakin ja kerätä taas sen saman itsevarmuuden ja energian sieltä ”arkistoista”.

Löysin hyvin inspiroivan ja kannustavan kirjan, mitä voin lukea ja se kertoo siitä kuinka paljon omaan mieleensä voi vaikuttaa ja ohjata ajatuksia ja lopputulos sitä kautta on lähes poikkeuksetta positiivinen. Myöskin vastoinkäymiset kuuluvat positiivisen ja vahvan ihmisen elämään. Ero heikon ja vahvan ihmisen välillä on se, miten käsittelt asian. Jäätkö vellomaan suruun ja murheeseen vaiko yritätä niin kauan, että onnistut?

Näillä aatoksilla mennään nyt eteenpäin. Uskon, että tämä elämänvaihe auttaa minua eteenpäin monessa tulevaisuuden asiassa. Olenkin nyt piristynyt aivan mielettömästi ja kodinkunnostusprosessi on kovaa meneillään. Luovun kaikesta turhasta ja pelkistän kaiken. En tarvitse materiaa ollakseni onnellinen.

Sitten tarvittaessa jos tekee mieli, niin voin karistaa Suomen pölyt jaloista, pakata vaan muutaman laatikon kellariin ja käsimatkatavarat ja lähteä kohti uusia seikkailuja. Tällä hetkellä olen vain iloinen, kun olen vihdoin saanut itseäni niskasta kiinni. Lipasto kerrallaan olen eteenpäin mennyt ja jokainen kierrätykseen mennyt tavara vähemmän on helpottanut minun henkistä taakkaani. Jokapäivä kotonaoloni tuntuu kevyemmältä ja kotoisammalta ja olen jopa alkanut viihtymään siellä. Tästä on suunta vain ylöspäin!

Elämä on oppimista

24 kommenttia “Elämä on oppimista

  • 3.10.2017 at 23:28
    Permalink

    En lakkaa hämmästelemästä sitä, kuinka esimerkiksi tämä teksti ei lainkaan korreloi sen julkisuuskuvan ja kaikenlaisen sirkuksen kanssa, mikä elämääsi näyttää liittyvän. Se kahjo äijä fb-kirjoituksineen, dokailut jne. vs. tämä sujuva, hyvin jäsennelty ja sisällöllisesti viisas teksti. Täydelliset vastakohdat.

    Vastaa
    • 3.10.2017 at 23:47
      Permalink

      Hyvin sanottu! Tunteiden myllerrys on joskus aikamoista ja saa itselläkin aikaan harkitsemattomia tekoja! Joskus ei kiinnosta olla se ”fiksu ja kypsä” ja antaa lapsellisesti palaa niinkuin muutkin.. Kun saa aikaa ajatella niin asiat selkenee kyllä kummasti..

      Vastaa
      • 5.10.2017 at 16:48
        Permalink

        Olet kaunis ja voisit mennä kanssani naimisiin. Elämme elämämme onnellisesti loppuun asti

        Vastaa
  • 4.10.2017 at 00:08
    Permalink

    Mikä on kirjan nimi?
    Niin ja mikä ettei, ei huonoin kirjotus vaikkakin osittain ihmettelen miten perusasiat on jollekin ”uusia”. Tarkotan lähinnä että toki tietäen esim. ”Ainut ketä ja mitä voit muuttaa olet sinä itse.”, sen olen kuullut ja lukenu ties mistä, ei tee sitä ihmeelliseksi tai muuta sitä että elämässä eteen vain tulee kusipäitä, muuttaa sitä itseään tahi ei kuin ja paljon. Noh, näin itse aattelen 🙂 Toisaalta pidän myös mahdollisena että ainakin toisten ajatuksia, ajatusmaailmaa ehkä enemmän, voi muuttaa. Ainakin ohjata muuhun suuntaan. Noh, en tiedä.
    Oli miten oli, ihan mukava kirjotus kuten vähän totesinkin alussa..
    Cheers…

    Vastaa
    • 4.10.2017 at 11:29
      Permalink

      Wayne W. Dyer, hyväksy itsesi – uskalla elää

      Vastaa
  • 4.10.2017 at 06:58
    Permalink

    Hyvä Henna!
    Jätitkö vielä alkonkin pois? Sehän aiheuttaa ihan turhaa ahdistusta, mutta ne ovat vain henkisiä vieroitusoireita. Itselläni menossa kuudes kuukausi ja nyt otan kaksi olutta per viikko.
    Jokainen ihminen on arvokas, mutta suurin osa mättää menemään ilkeyksillä, jos yksilö on hiemankin erilainen.
    By the way nainen, sähän olet töissä ja saat palkkaa. Nimittäin teet töitä itsesi eteen ja palkkana huomaat muutoksen itsessäsi.

    Vastaa
  • 4.10.2017 at 10:27
    Permalink

    Allekirjoitan saman, julkisuus kuva ja fiksu teksti on ihan kuin eri planeetalta!
    Voin tavallaan samaistua tähän itsekin. Temperamenttisena ja äkkipikaisena ihmisenä sitä joskus ”pimahtaa”, sanoo ja tekee sellaista, jota ei rauhallisessa olotilassa välttämättä ikinä tekisi.
    Sitten sitä jälkikäteen miettii, että olikohan tuo nyt ihan fiksua. Mutta kun sille ei voi sillä hetkellä mitään! 😀
    Tsemppiä elämän haasteisiin eteenpäin.

    Vastaa
  • 5.10.2017 at 06:52
    Permalink

    Henna rakas
    Olen monta viikkoa odottanut milloin kirjoitat uuden blogin,kun äseken sen luin tulin onnelliseksi puolestasi.
    Huomaa miten olet tehnyt työtä itsesi kanssa,hieno kirjoitus ja ihania ajatuksia sinusta ja elämästä.

    Minäkin sain uuden mahdollisuuden kun kävin lähes pohjalla,olen tehnyt koko ajan töitä,ehkä
    liikaakin.
    Kahden viikon päästä on viikon loma ja aioin vaan olla ulkoilla ja omistaa aikaa perheelle.elämä
    on koko ajan valintoja,itse voit päättää miten elät.
    Ihanaa raikasta syksyä sinulle ja Voima halit sinulle.

    Vastaa
  • 5.10.2017 at 18:59
    Permalink

    Hienoa henkistä kasvua! Tavara voi kadota, mennä rikki, ne voidaan varastaa eikä niitä saa mukaansa, kun täältä lähdetään. Sen sijaan kaikki tuo henkinen pääoma (kokemukset, kielitaito, matkustaminen ym.), sitä ei kukaan pysty sinulta/meiltä viemään pois.

    Vastaa
  • 6.10.2017 at 07:55
    Permalink

    Normaalia 30 kriisin pohdiskelua naisilla. Tuohon liittyy vielä se, ettää mitään en ole saanut aikaiseksi ja kohta kuolenkin jo… Kannattaa lukea 20, 30, 40, 50, 60 vuosien kriiseistä niin ymmärtää miksi miten milloinkin toimii.

    Vastaa
  • 6.10.2017 at 22:05
    Permalink

    Hienoa itsetutkiskelua. Itseäni helpotti myös se että karsii negatiiviset asiat ja ihmiset ympäriltä. Ne oikeasti Syövät ihmistä. Ja täyttää aukot positiivisilla asioilla ja aidoilla ihmisillä. Ihminen kadehtii toisen onnea ja hyvää oloa jos itsellä on asiat elämässä huonosti. Kaikki tekee virheitä ja niin pitääkin, ne muokkaa ihmistä ja opettaa. Hirmusesti onnea pimeään syksyyn. Kaikki pikkuhiljaa järjestyy 😊

    Vastaa
  • 11.10.2017 at 07:34
    Permalink

    Huomenta Henna
    Onko sinulla kaikki hyvin kun et ole vastannut mihinkään,näin sinut Perjantaina mutta en viitsinyt pysäyttää
    .
    Olet todella muuttunut eduksesi ihanaa Syksyä sinulle-
    P.s Ethän ikinä enää ole missään tekemisissä Johanna Tunkki Tukiaiseen,haukkui sinua ennen kun lähti
    sinne Turkkiin,kamala akka.

    Vastaa
    • 11.10.2017 at 07:36
      Permalink

      On kaikki hyvin. Unohdin varmaan vastata. Missäs törmäsit minuun?.. ois joskus kiva tietää kuka olet..

      Vastaa
  • 11.10.2017 at 08:25
    Permalink

    Olen ihailijasi täysin harmiton en sinulle aiheuta mitään mutta oli upeata nähdä livenä,olet
    todella kaunis.
    Ja minä muutin Punavuoreen kaksi viikkoa sitten töitten perässä,onhan tässä sopeutuminen isoon
    kaupunkiin,mutta hyvin on mennyt.
    Johannaan törmäsin kuppilassa kun kävin asuntoja etsimässä.en ikinä olisi uskonut miten vastenmielinen joku voi olla…
    Kerjäsi viinipulloa sanoi ettei voi ottaa kun lasillisen kun on uskossa…joo ja kerjää viinipulloa.
    Ostin sille yhden viinilasillisen ja tuli puhetta sinusta,sanoin että olen Hennaa aina digannut vaikken tunne.
    Sitten tuli tekstiä Henna on sitä ja tätä..
    JOO mutta minä lähden töihin hauskaa päivää sinulle ja kun seuraavan kerran törmätään vetäsen hihasta.

    Vastaa
    • 11.10.2017 at 08:28
      Permalink

      Olen kuullut aiemminkin, että hän puhuu minusta huonoon sävyyn. Ikävää, koska aina jos joku kysyy multa Johannasta niin en ala häntä haukkumaan.. Mukavaa työpäivää ja toivottavasti nähdään!

      Vastaa
  • 11.10.2017 at 09:33
    Permalink

    Hei
    Todella fiksusti sinullta ajateltu ei hänestä kannata edes puhua,olen jotakin keskusteluja lukenut ja ei
    ole sen arvoisia,
    Tämä kyseinen ihminen on jo menettänyt kaiken ja yrittää pilleri pöhnässä jotakin todistaa,toivottavasti nähdään,

    Vastaa
  • 20.10.2017 at 16:07
    Permalink

    Tsemppiä Henna! Vieläkö muuten opiskelet Eirassa? 🙂

    Vastaa
    • 21.10.2017 at 18:19
      Permalink

      Hetken on opiskelut katkolla kun työt ei mahdollista opiskelua

      Vastaa
  • 21.10.2017 at 16:14
    Permalink

    Älä ikinä syytä itseäsi tapahtumista tulevaisuudessa. Toivoin aina sun parasta. Voi olla etten selviä enää. Alkoholi pilasi kaiken. Älä sit itke, mä itkin vuoden. Kaikkea hyvää

    Vastaa
  • 30.10.2017 at 09:40
    Permalink

    Alkoi silmät kirkastuun kun lopetin juomisen. Huonoja uutisia sulle, i phone menee kiinni tän viikon aikana. Sen status on tällä hetkellä varastettu. Halusin kuitenkin ilmoittaa etukäteen kun hoidat sillä töitä, osaat sitten varautua. Olisin voinu tehdä saman jo kuukausi sit, en jaksanu vaan enää kattoo kun elvistelet mun rahoilla. Sun nimee ei näy rikosilmoituksessa

    Vastaa
    • 30.10.2017 at 16:53
      Permalink

      Hei Juha! Julkaisin tän sun ala-arvoisen kommentin täällä että muutkin voivat ihastella kuinka fiksu olet! Kiitos taas kiusanteon yrityksestä, mutta et taaskaan onnistunut 🙂 Suosittelen ensi kerralla harkitsemaan tarkemmin kun rahojasi jakelet ja ostelet lahjoja, suorastaan tyrkytät niitä. Katsos kun se on sitten oma moka ja jälkikäteen turha itkeä. Ihmistä ei voi ostaa rahalla. Puhelin toimii oikein hyvin. 🙂 mukavaa että olet vihdoin selvinnyt. Vaikutatkin jo paljon fiksummalta 🤣🤣🤣🤣

      Vastaa
      • 30.10.2017 at 16:57
        Permalink

        Heh heh. Lue tän viikon aikana.

        Vastaa
        • 30.10.2017 at 17:05
          Permalink

          Niinkun sanoin. Asia on hoidossa. MUISTA edelleen. Olen AINA askeleen edempänä kuin sinä. 😉

          Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *